Itämeri pähkinänkuoressa
Itämeren vesi on vähänsuolaista murtovettä, sekoitus suolaista ja makeaa vettä, joten sen suolapitoisuus on vain noin viidesosa valtamerten suolapitoisuudesta (35 promillea)
Lisäksi suolapitoisuus vähenee mennessä kohti Perämerta ja Suomenlahden pohjukkaa.
Itämeri on pieni ja matala. Keskisyvyys on noin 54 metriä, Atlantin keskisyvyyden ollessa 4 kilometriä ja Välimerenkin 1,5 kilometriä. Itämeri on yhteydessä Pohjanmereen kapeiden Tanskan salmien kautta, joten veden vaihtuvuus on vähäistä ja hidasta. Tästä johtuen ympäristömyrkyt ja ravinnekuormat vaikuttavat pitkän aikaa. Koko vesimassan on arvioitu vaihtuvan 30 vuodessa.
Noin kymmenen vuoden välein Pohjanmereltä tulevat toistuvat ns. Suolapulssit tuovat suolaista ja hapekasta vettä, mutta ne eivät yksin pysty parantamaan syvönteiden tilannetta riittävästi.
Itämeren vesi on kerrostunutta pysyvästi. Pohjanmereltä tuleva suolapitoinen raskas vesi painuu pohjaan sekä syvänteisiin ja sateiden ja jokien tuoma hapekas vesi ei pääse kerroksellisuuden vuoksi sekoittumaan, joten syvänteissä esiintyy hapettomia alueita.
Itämeren haasteet
Ihmisen toiminta heikentää Itämeren ympäristöä. Rehevöityminen on Itämeren ongelmista suurin. Tätä aiheuttavat typpi ja fosforikuormat. Näitä päätyy mereen teollisuuden päästöistä, kaupunkien jätevesien mukana sekä sadevesien mukana pelloilta ja metsistä. Myös liikenteen typpipäästöjä päätyy mereen ilmalaskeumina.
Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta arvioidaan rehevöitymisen vain kiihtyvän. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös merivesien lämpötilan nousuun, jolloin pohjoisiin olosuhteisiin tottuneet lajit taantuvat ja vieraslajien kotoutuminen puolestaan kiihtyy. Tämä johtaa lajiston muuttumiseen.
Myös kertakäyttökulttuuri on lisännyt merien roskaantumista muovikuormallaan ja se on nykyajan vitsaus vesistöille.
Itämeri on sitkeiden eliöiden koti
Itämeren eliöstö on sekoitus valtamerten ja makeiden vesien eläin- ja kasvilajistoa. Määrä on pieni, mutta yksittäistä lajia voi esiintyä runsaasti. Ravintoketjut ovat yksinkertaisia. Pohjoiseen mentäessä lajimäärä pienenee, johtuen vähäsuolaisuudesta, haastavista olosuhteista, kylmyyden ja meren jäätymisen vuoksi. Monet lajit ovat Itämeressä sopeutumiskykynsä äärirajoilla ja lajisto on haavoittuvainen ympäristön muutoksille.
Lisätietoa löydät: itameri.fi